Itsensä ja muiden johtaminen - taitolaji, jossa voi kehittyä

Johtaminen yhdistetään yleensä organisaatio- ja yritysmaailmaan, vaikka johtaminen on mielestäni paljon enemmän. Yleensä johtamista ajatellaan eräänlaisena auktoriteetti- ja valtasuhteena toisiin yksilöihin nähden. Toisaalta johtamisen avulla pyritään saamaan yhteisön muut yksilöt toimimaan samansuuntaisesti ja yhteisten tavoitteiden mukaisesti siten, että tulosta saataisiin aikaiseksi. Kuitenkin me jokainen ihminen johdamme riippumatta titteleistä tai asemasta tavalla tai toisella. Johtaminen ei siis ole vain tiettyjen yksilöiden etuoikeus, vaan me kaikki johdamme omassa arjessamme. Johtaminen ja johtamista tapahtuu siis aina ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.

Mitä enemmän olen opiskellut ja syventynyt johtamisen psykologian maailmaan, sitä enemmän olen oivaltanut edellä mainitun. Johtaminen on haasteellinen ja monisäikeinen yhtälö. Läheskään aina yhteisöissä ja ihmisjoukoissa ei ole nimettyä johtajaa, mutta kuitenkin sellainen alkaa niihin pikku hiljaa muodostua. On kysymyksessä sitten lapsijoukko tai aikuisryhmittymä, joku ottaa toiminnan ohjattavakseen, sillä ihmisillä on tarve edetä, toimia ja kontrolloida kaaosta. Mielenkiintoiseksi tämän kaiken tekeekin se, kuka sieltä nousee ylitse muiden ja alkaa toimia ja johtaa. Tämä kaikki tapahtuu tunteiden, käyttäytymisten, sanomisten eli toisin sanoen vuorovaikutuksen kautta.

Esimerkiksi vanhemmuus on suuressa määrin johtamista. Nykypäivän maailmassa se on vain monilta osin unohdettu. Vaikka vanhemmuus lähtisikin lasta huomioivasta ja lapsen parasta tähtäävästä toiminnasta meidän on hyvä muistaa, että me vanhempina olemme perheen johtajia, jotka pitävät ohjakset käsissä ja määrittelevät kodille säännöt ja rajat. Lapsi tarvitsee turvaa, tukea ja voimahahmon, johon voi luottaa, ja joka pitää lapsesta huolta.

Samalla, kun johtamisen kautta saa vastuuta ja mahdollisuuden vaikuttaa, se myös kuormittaa ja aikaansaa paineita ja yksinolon tuntemuksia. Johtajana sinun täytyy tehdä päätöksiä ja ratkaista ongelmia usein yksin. Toisaalta johtamisellasi vaikutat suuresti toisten yksilöiden käyttäytymiseen, innostuneisuuteen, motivaatioon ja onnellisuuden asteeseen. Aina et voi johtajana olla toisten mieliksi ja tehdä, kuten toiset haluavat, vaan sinun täytyy katsoa tasavertaisesti sekä yksilön että yhteisön hyvää ja parasta, mikä taas yhtälönä on haasteellinen eikä ollenkaan yksioikoinen.

Sen lisäksi että johdat toisia eri tilanteissa, johdat myös itseäsi. Usein itsensä johtaminen unohdetaan tai sitä ei ajatella erillisenä johtamismahdollisuutena. Ei riitä, että otamme ohjakset käsiin mahdollisesti työyhteisössämme ja kodissamme, vaan ensisijaisen tärkeää on kuunnella itseään, tuntea itseään ja sitä kautta johtaa itseään. Itsensä johtaminen voi olla itsensä muistamista, itseensä keskittymistä ja oman toiminnan organisointia arjessa, mutta se on myös omiin haaveisiin ja päämääriin tähtäämistä. Samoin itsensä johtamiseen syventymällä tiedostat paremmin oman jaksamisesi rajat ja onnellisuutesi asteen sekä tunteittesi ja henkisen tilasi. Jotta voit johtaa muita ja johtamisen kautta vaikuttaa, motivoida ja innostaa ihmisiä, sinun tulee olla tietoinen myös omasta itsestäsi ja niistä voimavaroista ja mahdollisuuksista, mitä sinulla on ja ei ole tarjottavana.

Uskon, että mitä enemmän keskityt itseesi, omaan jaksamisesi, omien unelmien ja mahdollisuuksiesi toteutumiseen, sitä enemmän sinulla on annettavaa myös muille. Itsetuntemuksesi ja oman elämäsi pääohjaksien ottamisen kautta pääset paremmin vaikuttamaan, auttamaan, tukemaan ja innostamaan myös muita. Kaikki lähtee sinusta itsestäsi! Oli kysymyksessä sitten itsensä tai muiden johtaminen, se on suuresti taitolaji, jossa voi aina oppia ja kehittyä. <3