Päiväkodeille

Päiväkoti antaa tärkeän kasvualustan ja -pohjan pienelle yksilölle. Onnensäde tarjoaa näille pienille elämän aluille ikään ja kehitykseen sopivia tunnetaitojen opetusta. Leikin ja satujen kautta eri tunnetilat näyttäytyvät luonnostaan, ja sitä kautta päästään osalliseksi ja nimeämään eri tunteiden merkityksiä yksilöön. Myös empatiantaito kehittyy, kun tunteista puhutaan avoimesti, ja niitä havannoidaan ja peilataan omaan itseensä.

 Valitettavasti  myös kiusaamisen siemen lähtee kytemään jo päiväkotimaailmassa, ja siksi olisi äärimmäisen tärkeää, että sitä lähdettäisiin katkaisemaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa. 

                     Peruskouluille 

Koulumaailman aikana  eli yhdeksän vuoden aikana yksilössä tapahtuu valtava kehittyminen ja muutos. Sen lisäksi, että hänen fyysisyytensä tekee suuria harppauksia kohti aikuisuutta, myös tunnemaailma muuttaa muotoaan ja järisyttää hänen mieltään ja  identiteettiään. Usein koululla ei ole resursseja eikä aikaa kohdata yksilöllisesti lasta ja nuorta hänen kipupisteissään ja ns. salaisessa maailmassaan. 

On tärkeää, että lapsi ja nuori saa sanoittaa tuntemuksensa ja kokemuksensa neutraalille ihmiselle, jolla on ymmärrys hänen kehitysvaiheisiin ja tunnemaailmaansa. Aina nimittäin kotona  yksilö ei saa tukea ja opastusta tähän kaikkeen. 

Myös kiusaamistilanteetkin tulisi kohdata ja käsitellä ei niinkään vain tilannetta konkreettisesti käsittelemällä, vaan niihin liittyviä tunteita esilletuomalla ja avaamalla. Yleensä kiusaamistilanteiden taustalla ovat tunteet, jotka saavat yksilön toimimaan tietyllä tavalla ja sen jälkeiset tunteet, jotka satuttavat kohdetta, mutta myös aikaansaaavat kiusatussa muuttuneiden ja ristiriitaisten tunteiden sekamelskaa.

              Lukioille ja oppilaitoksille

Peruskoulun päätyttyä nuori on uuden edessä. Vastuu ja velvollisuudet lisääntyvät, ja sitä kautta myös paineet ja  omakohtaiset ja muiden aikaansaamat odotukset. Kuitenkin nuori elää juuri tällöin vahvasti omassa itsessään eräänlaista muutosprosessia, jonka tähtäimenä on aikuisuuus niin fyysisesti kuin konkreettisesti osana elämää. Jaksaminen koulutielle voi olla vähissä, ja oikean suunnan valinta vaikeaa. Tehdään jatkoelämälle suuria päätöksiä ja valintoja, ja niiden tulisikin lähteä yksilön vahvuuksia ja haaveita ja toiveita peilaten. Tälle kaikelle ei kuitenkaan koulumaailmassa resurssit ole riittävät, ja siksi nuori tuntee jäävänsä valintojen ja opiskelutaakkojensa kanssa yksin. Tarvitaan ulkopuolista tahoa, joka lähtee yhdessä nuoren kanssa etsimään hänen vahvuuksiaan, jaksamisensa rajoja sekä sisällä, piilossa olevia haaveita.