Joulu ja tuleva uusi vuosi muistojen ja kiitollisuuden herättelijänä

Joulu tuli ja meni, vaikka joulukuusi on vielä ilonamme, ja loppiaiseen on aikaa vielä vajaa viikko. Tämä joulu oli itselleni erityisen merkityksellinen ja rauhoittava, sillä noudatin Marian kappelin tunneretkillämme tuotua sanomaa myös omassa joulussani ja sen viettämisessä. Ihminen on siitä hassu olento, että hän lähtee helposti ja orjallisesti noudattamaan yhteiskunnan ja odotusten mukaisia toimintoja ja tehtäviä myös joulun aikaan. Jouluun luodaan monenlaisia paineita, odotuksia ja täydellisyyteen pyrkimyksiä, jotka eivät kuitenkaan sinänsä toteutettuna tuo sitä aitoa onnea ja rauhan kokemusta, mitä joululta kaivataan ja odotetaan. Edellä mainitut velvoitteet luovat ihmisissä, perheissä ja kodeissa vain kireyttä, paineita ja stressiä, jotka aikaansaavat sitten sekä itselle että lähipiirille negatiivisia tuntemuksia ja sitä kautta kielteistä ilmapiiriä.

Joulun kaupallisuudella on valtava voima ihmiseen, ja se määrittelee joulun arvon ja onnistumisen monelta osin. Kauppakeskuksissa joululaulut raikaavat, ja ihmiset pyörivät niissä kuten muurahaiset muurahaispesässä velvoitteiden ja vaatimusten mukaisesti. Vaikka rakastan joulua, itselleni tällainen kokemus on ahdistava, ja siksipä tänä jouluna en halunnut kokea sitä ollenkaan, vaan pysyin visusti omassa kotikylässäni ja oman kotimaisemani, Kuusikon hellässä ja rauhoittavassa syleilyssä. Annoin aikaa itselleni ja läheisilleni ilman suorituspaineita ja aikataulutuksia. Se oli vapauttavaa ja arvokasta.

Joulusaunan, kauneimmat joululaulut ja haudalla käynnin sain kokea jo ennen jouluaattoa eli silloin, kun päällä oli vielä joulun odotus ja siihen liittyvä taianomainen ja lapsenomainen tunne. Jouluaaton saapuessa sain ottaa sen vastaan rauhallisesti ja joka hetkestä nauttien. Jäälyhtyjen sytyttely on itselleni joka vuosi joulun kohokohta, sillä jokaisen kynttilän syttyminen muistuttaa minua siitä, että joulu saa tulla ja on aika syntymän juhlalle, jonka me jokainen oman elämämme kautta olemme saaneet kokea. On ilon ja kiitollisuuden aika siitä, että olemme osa tätä elämää ja näin myös joulua. Samalla kynttilöitä sytytellessäni muistelen heitä, jotka eivät enää ole keskuudessamme, mutta jäälyhtyjen loistaessa hekin ovat osaltaan luonamme - muistoissamme. Kun pihani on täynnä jäälyhtyjen tuomaa loistetta ja valoa, antaa se kauneudellaan ja rauhoittavalla loistellaan minulle muutakin kuin vain visuaalisen merkityksen. Olemme valmiita joululle, rauhoittumiselle. ja muistoille.

Tänä jouluna mieleeni ovat palautuneet entistä enemmän lapsuuteni joulut ja ne rakkaat ja läheiset henkilöt, jotka silloin kuuluivat vielä elämääni. Niin moni heistä on poissa, ja siksipä jouluun liittyvät vahvasti surun, ikävän ja menetyksen kokemukset. Joulu koskettaa ja saa tunnekanavat aktivoitumaan ja yksilön pysähtymään ja ymmärtämään elämän kiertokulun ja siihen liittyvät eri vaiheet ja tunnekokemukset.

Olen myös myötäelänyt ja surrut lähipiirissäni ja tuttavilleni tapahtuneita läheisen ja rakkaan menetyksiä ja tuntenut sisälläni sen tuskan ja kaipuun, jota he joulun aikaan ja juuri tällä hetkellä kokevat. Mitä enemmän itse olet kokenut ja elänyt myös näitä menetyksen kokemuksia, sitä enemmän ymmärrät myös toisen tuskaa ja surua. Silloin pystyt jakamaan sen tunnekokemuksen syvällä sisimmässäsi, koska tunne on sinulle niin tuttu ja raastavuudessaan kipeä. Erityisesti olen tänä jouluna siis ajatellut menetyksen kokeneita ja mielessäni synnyttänyt ja viestittänyt heille voimia jaksaa tämä elämän tuskallinen vaihe. Surun keskellä on vaikea nähdä valoa, mutta ajan myötä se on taas mahdollista. Itse kokeneena sen tiedän. Ja kuten tunneretkellänikin totesin, esimerkiksi tuikkivat tähdet taivaalla voivat olla meille ne elämästämme kadonneet rakkaat, jotka valollaan ja tuikkeeillaan antavat meille valoa ja lohtua. Me itse voimme mielessämme nähdä asiat, kuten me haluamme, tunnemme ja uskomme. Meillä on loppujen lopuksi valta itseemme, ajatuksiiimme ja uskoomme.

Vuosi vaihtuu piakkoin, ja katseemme suuntautuvat taas tulevaan ja uuteen vuoteen. Tämä päivä on tämän vuoden päättymispäivä, jolloin mennyt vuosi pistetään "pakettiin" ja jätetään muistojen joukkoon. Olemme eläneet taas vuoden elämäämme eteenpäin ja saaneet kokea sen aikana monenlaisia vaiheita, tapahtumia ja niihin liittyviä tunteita. Osalle vuosi on ollut enemmän oppimismatka kuin toisille, mutta jokaiselle se on kuitenkin opettanut jotain elämästä ja siitä, mikä siinä on tärkeintä ja merkityksellisintä. Uusi vuosi saa meidät ihmiset tekemään päätöksiä ja lupauksia, joista osa toteutuu ja osa taas ei. On tärkeää, että meillä on päämääriä, haaveita ja unelmia, joita kohti menemme, ja joihin pyrimme. Kiitollisuus eletystä vuodesta ja siitä, että sekä minä itse että läheiseni olemme vielä osa tätä kaikkea, on kuitenkin itselleni päällimmäisenä mielessä. Elämä on niin arvoituksellista, helposti särkyvää ja haavoittuvaa, että jokainen päivä, jonka saamme täällä elää, kokea ja nähdä on suurin lahja eikä ollenkaan itsestään selvää... <3

Ikimuistoista tätä päivää ja kaikkea hyvää tulevalle vuodelle teille jokaiselle!