Kannustus lisää uskoa itseensä

Sain olla tasan viikko sitten mukana Kittilän ala-asteiden kunnallisissa yleisurheilukisoissa. Tunsin siitä intoa täynnä olevasta ja jännittyneestä koululaisjoukosta lähes kaikki, sillä olinhan viimeisen vuoden aikana saanut opettaa heistä lähes kaikkia ja sitä myöten oppinut tuntemaan heitä omina ihanina ja ainutlaatuisina yksilöinä. Koulujen aikuisilla lähes kaikilla oli jokin valmiiksi mietitty rooli kisojen järjestelijöinä ja toteuttajina, mutta itselleni ei sellaista varsinaista ilmaantunut, ja siksi sainkin osoittaa kaiken huomioni näihin koululaisiin, joista osa olikin ensimmäistä kertaa vastaavissa kisoissa. Toisin sanoen sain olla nopeatempoisessa kisan etenemisessä se huolehtija ja kannustaja, joka oli läsnä, tukena ja ensisijaisesti siis kannustamassa ja antamassa uskoa heihin. Ääneni pääsikin valloilleen ja kuulumaan niin voimakkaasti, että seuraavana päivänä sitä ei sitten kuulunutkaan juuri ollenkaan.

Erityisesti minulle jäi mieleeni erään oppilaan kommentti, kun eräs työkavereistani kysyi ihmeissään, etteikö minulle ollut mitään määrättyä ja ns oikeaa tehtävää täällä kisoissa. Oppilas vastasi: "Minusta sinun tehtäväsi on kaikkein tärkein täällä. Sinähän kannustat ja pidät meistä huolta!" Hetkellinen syyllisyydentunne siitä, että minulla ei ollut varsinaista tehtävää kääntyi oppilaan sanomana lämpimäksi mielihyväksi ja tunteeksi siitä, että minullakin on tärkeä rooli.

Kannustus ja tukena oleminen ovat yksilön kasvun, kehittymisen, onnistumisen ja itsetunnon vahvistumisen yksi tärkeimmistä peruspilareista. Tänä päivänä sen tärkeys on huomattu jo niin merkittäväksi, että ihmiset ovat valmiita maksamaan siitä, että heillä on tuki ja kannustus lähellä tavoitepyrkimyksissään. Nyky-yhteiskunnassamme on valtaisa tarjonta erilaisista valmentajista ja personal trainereista, jotka toiminnallaan antavat työkalujen lisäksi uskoa ja kannustusta siihen, että yksilö onnistuu, pärjää ja kehittyy.

Itsekin huomaan, että ottaessani pieniä askeleita oman yrittäjyyteni saralla ja näin toteuttaessani unelmia, minulle on tärkeää ja merkityksellistä, kun joku sanoo tai kirjoittaa sivuilleni kannustavia sanoja tai yleensäkään reagoi tekemisiini ja ajatuksiini. Jokainen kannustus lisää uskoa itseeni ja tekemisiini, vaikka kaikkein tärkeintä onkin, että sinulla itsellä on usko ja luotto itseesi. Kuitenkin toisten ihmisten sanomiset ja osoitukset vahvistavat ja innostavat jatkamaan sitä itselleen tärkeää ja omannäköistä polkuaan. Suuri Kiitos siis kannustajilleni! <3

Kannustuksella on uskomaton voima meihin, ja sen sain nähdä jo koululaisten kisoissa. Kun olin mukana heille tärkeässä koitoksessa ja annoin heille läheisyyttä, tsemppaavan kosketuksen ja katseen ja lisäksi vielä kannustushuudot itse urakan keskellä, näin silmissäni sen lisäenergian ja -voiman, jota konkreettinen läsnäolo ja kannustus aikaansaavat. Aivan yhtä tärkeää on myös lohtu ja tukeminen silloin, kun kokee epäonnistuneensa. Kannustus ei ole vain parhaaseen pyrkimisen tukemista, vaan myös yksilön itsetunnon ja uskon itseensä vahvistamista silloin, kun itsellä se tuntuu heikkenevän.

Kuitenkin koen, että me kannustamme toisiamme aivan liian vähän ja harvoin, vaikka se ei vaadi meiltä mitään yliluonnollista tai paljon aikaa ja energiaa. Päinvastoin kannustaminen ja hyvän tuottaminen lisäävät sinun omaa energiatasoasikin ja mielihyvän tunnettasi. Hyvä lisää ja kasvattaa aina hyvää toisen lisäksi myös itsessäsi. Erityisesti lapset ja nuoret, jotka kipuilevat oman itsetuntonsa ja identiteettinsä kanssa, tarvitsevat meiltä aikuisilta, mutta myös ikätovereiltaan kannustavia sanoja ja tekoja. Toisaalta me aikuiset tarvitsemme niitä aivan yhtä lailla.

Kannustus ja sen mukana tuoma positiivinen hyvä saavat meitä onnistumaan, ylittämään itsemme ja näkemään itsessämme myös puolia, joihin emme itse ehkä edes uskoneet. Kuitenkaan kannustuskaan ei saa mennä niin yli, että se alkaa luoda paineita ja stressiä sekä kuluttaa yksilöä niin paljon, että tekemisestä häviää positiiviset tuntemukset. Kannustuskin voi kääntyä päälaelleen, yllyttää liialliseen suorittamiseen ja jatkuvaan parantamiseen, mikä pitkällä tähtäimellä alkaa kuormittaa yksilöä liikaa ja viedä tekemiseltä ilon.

Tänään oli Pohjois-Lapin koulujen väliset yleisurheilukisat täällä Kittilässä. Itse en valitettavasti kipeyteni vuoksi päässyt mukaan kannustamaan, mutta täällä kotiseinien sisälläkin olen ollut hengessä mukana ja toivonut, että päivästä tulisi osallistuneille itsetuntoa vahvistava, me-henkeä nostava ja hyvää mieltä tuottava. Tärkeintä ei aina ole olla paras, vaan osallistuva, kokemuksista nauttiva ja riittävä itselleen, ei kenellekään muille. Kannustus onnistuessaan antaa mahdollisuuden tähän kaikkeen. <3