Luonto hyvinvoinnin lähteenä

Varmaan meistä lähes jokainen on huomannut, kuinka säällä on vaikutuksensa meidän olotilaamme, mieleemme ja asennoitumiseemme. Kun ulkona sataa, tuulee tai jopa myrskyää, 

taivas on harmaa, ja luonto ympärillämme on jollain tavalla synkemmässä ja hämärämmässä tilassa, tuntuu se heti meidän fiiliksissämme samantapaisina tunteina. Mielemme synkkenee, näemme asiat negatiivisemmin ja olemme kenties herkempiä kaikille ärsykkeille ja siksi ärsyynnymme helpommin. Kun taas aurinko paistaa, taivas on kirkkaansininen, tuuli lempeä ja lämmin sekä valon aikaansaamina kaikki luonnon värisävyt, muodot ja näkymät näyttäytyvät koko komeudessaan, mielemmekin lähtee nousukiitoon, ja elämä hymyilee. Tämä on se yleisin ja yksinkertaisin esimerkki luonnon vaikutuksesta mielialaamme. Halusimmepa tai emme, luonto vaikuttaa meihin ja henkiseen hyvinvointiimme.

Luonto ei ole vain sää, lämpötila, tuulen voimakkuus ja sade, vaan se on paljon enemmän. Kuitenkin ilman vaihtelut antavat osaltaan luonnolle erilaiset kasvot ja tavat olla esillä ja näyttäytyä meille. Luonto on kuin joka aamu erilainen esiripun avaava teatteriesitys, jonka teema, sisältö ja tapa esittää vaihtelevat, ja näin vaikuttavat meidän tunnetiloihimme yksilöllisesti, mutta kuitenkin vaikuttaen.

Luonto on paljon enemmän kuin vain eräänlainen "urheiluhalli tai liikuntatila" meidän erilaisille liikunta-aktiviteeteille. Se antaa meille mahdollisuuden liikkua ja olla monipuolisesti sen syleilyssä, mutta se ei ole vain fyysinen tila, vaan erityisesti henkinen hyvinvoinnin tyyssija. Meistä ihmisistä on tullut entistä enemmän fyysisiä suorittajia, jotka kulkevat kellon, aktiivirannekkeiden, sykemittareiden, korvakuulokkeiden ym vekottimien kanssa luonnossa hakien omia rajojaan, seuraten lukemien etenemistä, kiihdyttäen, jotta vain tavoitteisiin päästään ja palataan ns. voittajina "maaliin". Lisäksi korvissa kantautuva musiikki tai muu äänimaailma saa meissä lisäenergiaa, vie meitä mukanaan ja vie ajatuksemme pois arjesta, mutta valitettavasti myös heikentää luonnon tarjoaman konsertin ja olemassaolon yhteyttä ja mahdollisuutta.

Eräällä tavalla olemme siis ns. arjen ulkopuolellakin suorittajia. Meillä tulee olla tavoitteita, päämääriä ja itsensä voittamista, jonka motivoimina lähdemme luontoon, tsemppaamme itsemme vaikka sateella liikkumaan ja rehkimme. Nykypäivänä me tarvitsemme liikkumiseen ja luonnossa olemiseen entistä enemmän numeraalisia tavoitteita aivan kuten työpaikoilla, opiskeluissa ja lähes joka paikassa. Aivan samalla tavalla kuin yritysmaailma luo tulostavoitteita, joita me ihmiset työmme kautta lähdemme tavoittelemaan tai ainakin johto tavoittelee, käytämme samantapaisia tulostavoitteita myös yksilöinä vapaa-ajallamme joko itsemme tai jonkun muun asettamina. Armollisuus, itsensä kuunteleminen ja oman jaksamisensa rajojen tiedostaminen saattaa unohtua tässä nykypäivän numeraalisessa maailmassa.

En tarkoita, että tavoitteiden asettaminen vapaa-ajalle ja niihin pyrkiminen olisi aina pahasta. On hienoa, että mahdollisten numeraalisten tavoitteiden kautta yksilö innostuu löytämään liikunnan olemassaolon, riemun ja näin vaikuttamaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiinsa. Tällä tavoin monien ihmisten terveys, elämäntapa ja onnellisuus saavat suunnan kohti positiivista. Haluan vain muistuttaa, että luonto tarjoaa erityisesti henkiselle hyvinvoinnillemme paljon sellaista, jota emme tulostavoitteissamme ehkä huomaa.

On hyvä ainakin välillä lähteä luontoon mahdollisimman auki, paljaana ja ilman mekaanisten laitteiden läsnäoloa ja herättelyä. Kun kuljet luonnossa, kuten pikkulapsi, ihmetellen, kaikki aistit herkkinä, ilman kiirettä ja aikatauluja, pystyt ottamaan vastaan luonnon tarjoaman hyvänolon tunteen ja yhteyden. Hengität syvään luonnossa, välillä suljet silmäsi ja tuoksuttelet luonnon tarjoamia ihania tuoksuja, sen jälkeen avaat silmäsi ja katsot ympärillesi, tunnet tuulen joskus lempeän, joskus vähän vahvemman tunteen ihollasi, auringon lämpimän säteilyn tai vesipisaroiden raikkaat kosketukset. Kuulet korvillasi luonnon ihanan vaihtelevan konsertin, jonka teema vaihtelee päivittäin ja samoin sen esittäjät. Sinulla ei ole kiire mihinkään. Aikataulut unohtuvat. Olet paljaana ja omana itsenäsi tämän kaiken äärellä. Alat pikku hiljaa olla osa tätä kaikkea, jolloin et enää pelkästään havainnoi ympärilläsi olevaa luontoa, vaan tämän kaiken myötävaikutuksella olet paljaampana itsellesi ja omille tunnetiloillesi. Olet päässyt lähemmäs itseäsi. Se valitettavan usein arjen pyörteessä, aikatauluissa, tulostavoitteissa ja jatkuvissa rutiineissa unohtuu niin helposti.

Voit saavuttaa monenlaisia tuloksia, tuntea voittajafiilistä, ylittää itsesi ja kurottaa itsesi kohti uusia ja uusia tavoitteita. Ne saavat sinussa hyvää mieltä, onnistumisia, itsetunnon kohoamista, jaksamisen rajojen tunnistamista ja vaikka mitä muuta hyvää. Kuitenkin on tärkeää, että et unohda kaikissa tavoitteissasi sitä kaikkein tärkeintä eli omaa itseäsi, henkistä hyvinvointiasi, sitä syvällä sisälläsi asustavaa aitoa "minää", joka on sinulla ehkä leikkimässä piilosta, mutta jonka piiloilu yksipuolisesti ilman löytäjää, voi aikaansaada sinussa tunnetiloja, joista haluaisit eroon, ja joiden olemassaoloa et ymmärrä. <3