Elämme outoja aikoja...

Elämme outoja aikoja... Koemme yhteiskunnassamme ja maailmalla jotain sellaista, jota ei ole vähään aikaan tässä mittakaavassa koettu. Muutama viikko sitten emme vielä ymmärtäneet, mitä on tulossa. Olemme uuden, vieraan ja pelottavan äärellä. Tämä kaikki herättää meissä monia, erilaisia tunnetiloja ja tuntemuksia. Suurimpana monelle on pelko tulevasta ja pelko omasta ja läheisten terveydestä. Vastassa on virus, josta tiedetään vielä melko vähän, ja johon ei ole olemassa lääkettä eikä rokotusta tällä hetkellä. Ehkä alun vähättely ja jopa välinpitämättömyys alkaa muuttua huoleksi ja turvattomuudeksi. Mitä uskaltaa enää tehdä, missä kulkea, ja ketä tavata? Tietämättömyys ja toisaalta monitahoinen tietotulva vain lisäävät epävarmuutta ja huolta. Kenelläkään ei ole suoranaista vastausta, yhtä totuutta tulevalle ja tällä hetkellä tapahtuvalle. Voimme olla hyvin yksin pelkojemme ja huoliemme kanssa, mutta toisaalta tämä uhka koskettaa meitä kaikkia ja siksi lisää yhteisöllisyyden ja toisesta välittämisen ja huolehtimisen tuntemuksia.

Toisaalta olemme menettämässä meille suomalaisille niin itsestään selvää vapauden kokemusta. Vastuu itsestä, mutta erityisesti myös toisista on kantava teema ja ajatus tänä päivänä. Ja mitä enemmän otamme vastuuta ja välitämme, sitä enemmän se tarkoittaa sitä, että vapautemme tehdä, mitä haluamme ja mennä, minne haluamme, vähenee, ja sitä rajoitetaan jo korkeammalta taholta. Tämä lisää ja laajentaa tunnetilojamme harmituksesta ja pettymyksistä protestointiin ja ahdistukseen. Mitä enää voimme tehdä?

Olemme eläneet yhteiskunnassa, joka tarjoaa meille valtavasti tekemistä, valmiita palveluja, harrastuksia ja sen myötä aikataulutuksia. Päivämme ovat täyttyneet työstä ja muista velvoitteista sekä harrastusmahdollisuuksista, Meillä on ollut tarjolla "lelukauppa", josta olemme saaneet lähes kaikkea, mitä haluamme. Yhtäkkiä tuntuu, että suurin osa huveista, viihdykkeistä ja hauskuuksista on kielletty tai ainakin niiden käyttöä on rajoitettu. Osa ihmisistä saattaa tuntea tyhjyyttä, tekemättömyyden aiheuttamaa turhautumista ja jopa pitkästymistä. Aikaa on, mutta ei tekemistä.

Tällä hetkellä vielä melko pieni osa Suomessa sairastaa, ja suurin osa väestöstä on toimintakunnossa, aktiivisina ja terveinä, mutta pelko sairastumisesta sekä erilaiset rajoitukset ja kiellot vaikuttavat vahvasti tämänhetkiseen elämänkulkuun ja mahdollisuuksiin. Yhtäkkiä olemme aivan kuin entisajassa, jolloin ulkopuolisia, järjestettyjä viihdykkeitä ja tekemisiä oli vähemmän tarjolla, ja aikaa vietettiin enemmän kotona touhuillen sekä perheen ja läheisten kanssa ollen. Ennen perhe ja suku olivat enemmän läsnä ja lähellä ja tekeminen yhteistä. Nykyään nähdään vähemmän, ja jokainen suuntaa omiin harrastuksiinsa ja menoihinsa. Nyt olemme tilanteessa, että kaikki perheessä viettävätkin aikaa enemmän kotona ja pienemmässä piirissä. Suurin ero entisaikaan on se, että ennen isovanhempien ja yleensäkin vanhempien läheisten kanssa elettiin enemmän yhdessä ja toinen toistaan huolehtien. Tällä hetkellä meidän kuitenkin tulisi välttää kontaktia vanhempiin ihmisiin ja riskiryhmiin kuuluviin. Huoli juuri heistä on suuri, mutta läheisyys ja yhdessä oleminen ovat kiellettyä tai rajoitettua. Vastaavasti yksinäisyyden tuntemukset ja kokemukset lisääntyvät juuri heidän kohdallaan, jotka ovat "suojeltuja".

Kun katson ulos kodistani, näen pilvettömän taivaan, lähes tuulettoman sään, auringon koko komeudessaan sekä timanttien lailla hohtavat hanget. Tunturit, jokien ja järvien jäät sekä yleensäkin luonto loistavat ja kutsuvat meitä luokseen. Luonto näyttää voivan hyvin, eikä pelottava virus ole vaikuttanut mitenkään sen hyvinvointiin ja olemassaoloon. Niin moni meistä tällä hetkellä miettii, mitä sitä tekisi, ja miten päivänsä täyttäisi. Vastaus on lähellä ja valmiina. Luonto voi tarjota meille tällä hetkellä erityisen monitahoista ja mieltä parantavaa hyvinvointia ja hyvää oloa. Luonnossa voit liikkua monella eri tavalla ilman pelkoa tartunnoista. Luonto helpottaa huoliasi, pelkojasi, ahdistustasi ja saa sinut hetkeksi pois kaikelta tietotulvalta ja keskittymään luonnon tarjoamaan hyvinvoivaan vaikutukseen. Toisaalta luonnossa ajatuksesi aktivoituvat, ja saat hetken käydä läpi kaikkea sitä, joka pääsi sisällä pursuilee ja rummuttaa. Luonto on ilmainen ja turvallinen toimintaympäristö, joka tarjoaa sinulle sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia.

Tällä hetkellä on tärkeää pitää huolta itsestämme ja toisistamme. On tärkeää pitää huolta myös heistä, jotka eivät kuulu lähipiiriimme, ja joita emme tunne. Sen teemme parhaiten noudattamalla meille annettuja ohjeita, suosituksia ja rajoituksia niin hyvin kuin se on mahdollista. Emme kuitenkaan voi kaikkeen elämässämme ja myös tässä tilanteessa vaikuttaa, ja siksi emme saa tuntea liikaa syyllisyyttä ja ahdistusta siitä, jos kohdallemme ja sitä kautta muihin pelottava virus iskeytyy. On tärkeää pitää huolta näin uuden ja oudon äärellä myös henkisestä hyvinvoinnista, joka on kuitenkin toimintamme, ajattelumme ja elämään ja muihin suhtautumisen perusta ja ohjaaja.

Siksi juuri tänään ja nyt sekä tulevina päivinä, viikkoina hyödyntäkää luonnon hyvää tarjoavia mahdollisuuksia ja nauttikaa kevään auringosta, linnunlaulusta, luonnon vähittäisestä heräämisestä sekä rauhasta ja hiljaisuudesta. ❤️