Lempiharrastukseni hiihto on taas osa elämääni

Eilen sain kokea sen ja tänään vielä uudestaan.... Nimittäin pääsin taas vajaan viiden kuukauden paussin jälkeen hiihtämään!

Lempiharrastukseni, jossa sekä mieli että keho pääsevät aktivoitumaan monipuolisesti. Hiihto on mitä parasta liikuntaa. Siinä koko kroppa tuntuu elävän ja liikkuvan. Tuntuu, että mikään kehonosa ei ole passiivitilassa, vaan liikkumista tapahtuu kaikkialla minussa. Tästä ehkä johtuen hiihto on minusta erityisen vapauttavaa. Sen myötä myös kaikki mahdollinen kuormittava tai pahaa mieltä tuottava irrottautuu minusta ja lähtee leijumaan jonnekin tyhjentäen minut vain tälle kokemukselle ja kaikelle positiiviselle, mitä se minussa herättää. 

Tunnen olevani myös vahvasti osa luontoa, aivan kuin yksi lintu tai luonnon asukki, joka vipeltää omalla tavallaan metsässä, omassa rauhassa ja hiljaisuudessa. Hiihdossa myös vauhti on juuri sopiva, ja sen tuntee vahvemmin kuin missään muussa liikuntamuodossa. Se on toisaalta niin helppoa, mutta toisaalta maan kosketuksen tuntien dynaamista ja kokonaisvaltaista. Pääsen taas syvälle sisimpääni, jonnekin sellaiseen, johon pääsyä ei samalla tavalla ole ollut kesäkuukausina. 

Olen niin onnellinen, että talvi ja lumi ovat taas täällä ja näin mahdollistavat minulle tämän kaiken.