Jäähyväisten aika kesälle

Tänään oli jäähyväisten aika. Yksi vuodenajoistamme on armottomasti ohi, vaikka tänään saimmekin nauttia vielä auringon lämpimistä säteistä ja 17-asteen lämmöstä. Luonnon värimaailma osoitti, että ruska on jo alkanut. Punaisen, keltaisen ja oranssin eri sävyt antavat luonnolle uuden ilmeen, ja meille siellä kulkeville taas uutta katseltavaa ja ihasteltavaa. Erityisesti maaruska alkaa näyttäytyä koko komeudessaan. Se on hiukan edellä lehtiruskaa, joka vasta aloittelee esiintuloaan. Juuri tästä syystä tunturin huipulla tunsi olevansa jotenkin lähempänä ruskaa. 

Kesä oli lyhyt, mutta monella tavalla antoisa ja kaunis. Saimme nauttia lämmöstä ja kesäisistä päivistä. Saimme nauttia tavallista runsaammasta hillasadosta. Saimme nauttia valosta yötä päivää ja näin ammentaa ja varastoida sitä sisimpäämme, jotta auringotonkin ajanjakso on mielekkäämpi ottaa vastaan. 

Syksy on tullut. Ajanjakso, joka muuttaa muotoaan melko vauhdilla ja voimakkaasti. Aluksi se antaa meille väriloistoaan ja kauneuttaan. Pikku hiljaa luonto riisuu itsensä paljaaksi ja alastomaksi. Se päästää kaikesta irti ja valmistautuu tulevaan. Tätä seuratessa tuntee itsekin välillä haikeutta. Elämä aivan kuin hiipuu ja luovuttaa tilaa uudelle. Syksy on eräällä tavalla päätös kasvulle, kukoistukselle ja elinvoimaisuudelle. 

Mutta vielä ei ole sen aika, vaan on aika nauttia, iloita ja elää mukana ruskan kanssa. Kesä tuli ja meni, ja hyvä niin. Meidän rikkautemme ovat selkeät ja lukuisat vuodenajat, jotka värittävät elämäämme ja antavat meille mahdollisuuden kokea niin paljon. ❤️