Heinätupsu - aitona ja avoimena

Aina luonnon ja kasvillisuuden ei tarvitse olla sanan varsinaisessa merkityksesssä kaunista pysähdyttääkseen siellä kulkevan. Tarkoitukseni oli kerätä kotimme alapihan pensaista mustaherukoita, sillä kevään tulvasta johtuen ne kypsyvät joka vuosi harvinaisen myöhään. Osa pensaiden lehdistä oli tuuli tuivertanut maahan, ja siksi marjojen keruu oli erityisen helppoa. Yhtäkkiä katseeni kiinnittyi jonnekin aivan muualle kuin marjoihin.

Pensaiden taustalla näin valloittavan näyttävän heinätupsun, joka kutsui minua luokseen. Minusta siinä oli jotain erityistä. Se erottui kaiken muun kasvuston joukosta vaatimattomalla näyttävyydellään. Toisaalta se suuntautui uteliaana heinineen tasapuolisesti joka suuntaan. Sille oli annettu tilaa ja vapautta kasvaa juuri sellaiseksi kuin se oli tarkoitettukin. Mikään ei ole sen kasvua rajoittanut eikä olemassaoloa tallannut.

Tästä syystä se saa loistaa ja kukoistaa niin aitona ja avoimena. Ja siksi juuri se näyttäytyy minulle kauniina ja ainutlaatuisena. Tämän toivoisin tapahtuvan myös meissä jokaisessa ja meille jokaiselle.  ❤️