Juoksuhetki luonnossa teki niin hyvää

21.06.2021

Täytyy myöntää, että tänään kun meillä sateli vain vettä, ja asteita oli vähän päälle kymmenen, tuli harmitus siitä, että en ole juuri nyt eteläisessä Suomessa, jossa aurinko paistaa, ja lämpötilat ovat ihan kuin ulkomaan helteissä. Kotona olo alkoi tympiä ja seikkailija- ja reissaajaminä aktivoitua. Kuvittelin olevani hellemekossa ja -hatussa jossakin meren tai suuren vesistön äärellä, hiukset hulmuten, jäätelöä syöden, auringon lämpimät säteet ihollani. Ympärilläni olisi iloisia, onnellisia ihmisiä, joiden seurailu olisi mitä mieluisinta ajanvietettä. Viilennystä kaivatessani hyppäisin raikastavan veden syleilyyn, jonka jälkeen nauttisin taas Suomen ainutlaatuisesta, lämpimästä kesästä.

No, aikani tätä haaveilleena hyväksyin tosiasiat, ja päätin laittaa juoksulenkkarit jalkaan ja lähteä metsään. Vesisade oli jo sen verran rauhoittunut, että enää vettä sateli vain piristävästi tihutellen. Lähdin juoksemaan pururataa, jonka pinnan pehmeys teki hyvää jaloilleni. Puhdas, happirikas sateen kostuttama ilma teki niin hyvää sekä mielelle että hengitykselle. Ympärilläni oleva luonto oli erityisen vihreä ja hyvinvoiva. Jokainen yksityiskohta ja erilaiset luonnon värisävyt tulivat näkyville voimakkaina. Luonnon tuoksut ja linnunlaulut vahvistivat entisestään positiivista luontokokemustani. Mitä enemmän juoksin, sitä onnellisemmaksi ja pirteämmäksi tulin. 

Minulle vahvistui tunne, että minun kuuluu olla täällä juuri nyt ja kokea tämä kaikki. Kaikissa asioissa on hyvät puolensa, kun päättää suhtautua niihin uteliaasti, innokkaasti ja positiivisesti. ❤️